Energia-avustus on taloyhtiölle myönnettävä tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin, kun taas
energialaina on tavallinen laina, joka maksetaan takaisin sovitun maksuohjelman mukaan.
Käytännössä nämä kaksi rahoitusmuotoa eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan: avustus pienentää
hankkeen kokonaiskustannuksia ja vähentää lainan tarvetta. Alla käymme läpi, miten kumpikin toimii, mihin
niitä voi hakea ja miten taloyhtiö hyötyy eniten käyttämällä molempia yhdessä.
Kumpi sopii taloyhtiölle paremmin – avustus vai laina?
Taloyhtiölle sopii parhaiten molempien yhdistelmä. Energia-avustus kattaa osan hankkeen
kustannuksista ilman takaisinmaksuvelvoitetta, ja energialaina rahoittaa lopun. Avustus ei ole vaihtoehto
lainalle vaan sen täydennys: mitä enemmän avustusta saadaan, sitä pienempi laina tarvitaan ja sitä kevyempi
on vastikkeenkorotus asukkaille.
Taloyhtiön hallituksen kannattaa lähestyä asiaa juuri tässä järjestyksessä:
- Ensin selvitetään, onko hankkeelle saatavissa avustusta ja kuinka paljon.
- Sen jälkeen lasketaan, kuinka paljon jäljelle jäävä osuus vaatii lainaa.
- Näin yhtiökokoukselle voidaan esittää selkeä rahoituskokonaisuus, jossa näkyy sekä avustuksen tuoma säästö
että lainan kuukausittainen vaikutus yhtiövastikkeeseen.
Sekaannus syntyy usein siitä, että avustusta pidetään erillisenä prosessina, jota haetaan vasta sitten, kun
lainaneuvottelut ovat jo käynnissä. Todellisuudessa avustushakemus kannattaa jättää mahdollisimman
varhain, koska määrärahat ovat rajalliset ja hakemuksia käsitellään saapumisjärjestyksessä.
Mitä energia-avustus taloyhtiölle tarkoittaa käytännössä?
Energia-avustus on valtion tai kunnan myöntämä tuki energiaremonttiin, jota taloyhtiön ei tarvitse maksaa
takaisin. Avustus myönnetään prosenttiosuutena hyväksyttävistä kustannuksista, ja se
edellyttää, että hanke täyttää tietyt energiatehokkuusvaatimukset. Avustusta ei siis automaattisesti saa
kaikille remonteille vaan ainoastaan niille, jotka parantavat rakennuksen energiatehokkuutta mitattavalla
tavalla.
Käytännössä energia-avustuksen hakeminen tarkoittaa, että taloyhtiön on osoitettava etukäteen, kuinka paljon
energiankulutus laskee suunnitellun toimenpiteen ansiosta. Tämä edellyttää usein
energiaselvityksen tai kuntoarvion teettämistä ennen hakemuksen jättämistä. Avustuksen
myöntäminen ei myöskään ole taattu: jos määrärahat loppuvat ennen kuin hakemus ehditään käsitellä, jää
taloyhtiö ilman tukea, vaikka hanke täyttäisi kaikki ehdot.
Tärkeä käytännön yksityiskohta on se, että avustusta ei yleensä makseta etukäteen.
Taloyhtiö toteuttaa hankkeen, maksaa laskut ja hakee sen jälkeen avustuksen maksamista. Tämä tarkoittaa,
että alkurahoitus täytyy järjestää muuta kautta, tyypillisesti juuri energialainalla.
Miten energialaina eroaa tavallisesta pankkilainasta?
Energialaina on tarkoitukseen sidottu laina, joka myönnetään nimenomaan
energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Se eroaa tavallisesta pankkilainasta ennen kaikkea
ehdoiltaan: energialainoilla on usein matalampi korko, pidempi laina-aika tai valtion osittainen
takaus, mikä tekee niistä taloyhtiölle edullisemman vaihtoehdon kuin yleislaina.
Suomessa energialainoja myöntävät sekä kaupalliset pankit että Kuntarahoitus.
Kuntarahoituksen kautta saatava laina on erityisesti taloyhtiöille suunniteltu rahoitusmuoto, jossa ehdot
voivat olla selvästi markkinakorkoja edullisemmat. Tavallinen pankkilaina taas on joustava mutta ei
välttämättä tarjoa samoja etuja.
Toinen keskeinen ero on käyttötarkoituksen sitovuus. Energialainalla rahoitettu hanke on
dokumentoitava, ja lainaehdot voivat edellyttää, että tietyt energiatehokkuustavoitteet saavutetaan. Tämä
ei ole ongelma, jos hanke on suunniteltu huolellisesti, mutta se tarkoittaa, että lainaa ei voi käyttää
muihin taloyhtiön menoihin.
Mihin remontteihin energia-avustusta ja energialainaa voi hakea?
Energia-avustusta ja energialainaa voi hakea remontteihin, jotka parantavat rakennuksen
energiatehokkuutta. Tyypillisiä hyväksyttäviä kohteita ovat lämmitysjärjestelmän uusiminen tai
muuttaminen, ilmanvaihdon tehostaminen lämmöntalteenotolla, ikkunoiden ja ovien uusiminen sekä rakenteiden
lisälämmöneristäminen.
Energiaremontin näkökulmasta erityisen merkittäviä kohteita ovat:
- Öljylämmityksestä luopuminen ja siirtyminen kaukolämpöön, maalämpöön tai muuhun uusiutuvaan energiaan
- Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tai perusparannus lämmöntalteenotolla
- Aurinkoenergiajärjestelmien asentaminen
- Lämpöpumppujärjestelmien hankinta
- Rakennusvaipan tiivistäminen ja lisäeristäminen
Pelkkä linjasaneeraus ei yleensä oikeuta energia-avustukseen, ellei siihen yhdistetä
energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Sen sijaan, jos linjasaneerauksen yhteydessä uusitaan samalla
lämmitysjärjestelmä tai ilmanvaihto, voidaan energiakomponenttiin hakea avustusta erikseen. Tämä kannattaa
ottaa huomioon jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta energiatoimenpiteet kirjataan selkeästi erilleen muista
töistä.
Miten taloyhtiö hakee energia-avustusta tai energialainaa?
Energia-avustusta haetaan pääsääntöisesti ARA:lta eli Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskukselta. Hakemus jätetään sähköisesti ARA:n asiointipalvelussa ennen hankkeen aloittamista.
Energialainaa haetaan suoraan rahoituslaitokselta, kuten pankista tai Kuntarahoituksesta, ja prosessi
muistuttaa tavallista lainahakemusta.
Käytännön hakuprosessi etenee tyypillisesti näin:
- Taloyhtiö teettää energiaselvityksen tai kuntoarvion, joka osoittaa lähtötilanteen ja
arvion energiasäästöistä - Hallitus valmistelee hankesuunnitelman ja kustannusarvion
- Avustushakemus jätetään ARA:lle ennen töiden aloittamista
- Yhtiökokous hyväksyy hankkeen ja rahoitussuunnitelman
- Lainahakemus jätetään rahoituslaitokselle
- Hanke toteutetaan ja avustuksen maksatusta haetaan töiden valmistuttua
Aikataulullisesti kriittisin vaihe on avustushakemuksen jättäminen riittävän ajoissa.
Koska ARA:n määrärahat jaetaan hakemisjärjestyksessä, ennakoiva taloyhtiö ehtii hyödyntää avustuksen, kun
myöhässä liikkeelle lähtevä joutuu rahoittamaan kaiken lainalla. Vuonna 2026 avustusohjelmat ovat olleet
kysyttyjä, joten hakeminen heti hankesuunnittelun valmistuttua on viisainta.
Energiaselvityksen teettäminen on usein se vaihe, jossa ulkopuolinen asiantuntija on tarpeen. Me Niemi
Energyllä teemme LVIA-kuntoarvioinneja,
joissa arvioidaan talotekniikan nykykunto ja tunnistetaan energiatehokkuuden parantamiskohteet. Tällainen
selvitys toimii sekä avustushakemuksen pohjana että hankesuunnittelun lähtöaineistona.
Voiko taloyhtiö saada sekä energia-avustusta että energialainaa samaan hankkeeseen?
Kyllä, taloyhtiö voi saada sekä energia-avustusta että energialainaa samaan hankkeeseen, ja juuri
tämä yhdistelmä on useimmiten järkevin ratkaisu. Avustus kattaa osan kustannuksista
ilmaiseksi, ja laina rahoittaa jäljelle jäävän osuuden. Rahoituslaitokset tietävät tämän käytännön ja
ottavat avustuksen huomioon lainan mitoituksessa.
Yhdistelmän logiikka on yksinkertainen. Jos energiaremontin kokonaiskustannus on esimerkiksi
200 000 euroa ja taloyhtiö saa 25 prosentin avustuksen, tarkoittaa se
50 000 euron tukea. Lainaa tarvitaan tällöin vain 150 000 euroa, mikä näkyy suoraan pienempänä
vastikkeenkorotuksena asukkaille. Mitä suurempi avustus, sitä pienempi lainataakka.
Tärkeää on kuitenkin huomata, että avustuksen ja lainan yhteenlaskettu rahoitusosuus ei saa
ylittää hankkeen hyväksyttäviä kokonaiskustannuksia. Käytännössä tämä ei yleensä muodostu
ongelmaksi, koska avustusprosentti on rajattu ja loppuosa rahoitetaan lainalla. Hallituksen kannattaa
kuitenkin varmistaa rahoituslaitokselta, miten avustus otetaan huomioon lainasopimuksessa, jotta
dokumentaatio on kunnossa sekä ARA:ta että pankkia varten.
Selkeä viesti yhtiökokoukselle on tämä: energia-avustus ja energialaina ovat toisiaan täydentäviä
välineitä, eivät vaihtoehtoja. Taloyhtiö, joka hakee molemmat, maksaa energiaremontistaan
vähemmän kuin se, joka rahoittaa kaiken pelkällä lainalla.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kauan energia-avustuksen käsittely ARA:lla kestää, ja miten se vaikuttaa hankkeen aikatauluun?
ARA:n käsittelyaika vaihtelee ruuhkatilanteen mukaan, mutta tyypillisesti hakemuksen käsittelyyn kuluu useita viikkoja tai jopa kuukausia. Koska töitä ei saa aloittaa ennen avustuspäätöstä, taloyhtiön kannattaa jättää hakemus heti hankesuunnittelun valmistuttua – mieluiten hyvissä ajoin ennen suunniteltua rakennustyön aloitusta. Aikataulupuskuri on viisasta rakentaa hankkeeseen sisään jo alusta alkaen.
Mitä tapahtuu, jos avustushakemus hylätään – kannattaako hanke silti toteuttaa lainalla?
Avustuksen hylkääminen ei tarkoita, että hanke olisi kannattamaton. Energiatehokkuusremontti tuottaa säästöjä lämmityskuluissa vuodesta toiseen, joten investointi maksaa itsensä usein takaisin myös pelkällä lainalla rahoitettuna. Hallituksen kannattaa laskea hankkeen takaisinmaksuaika jo suunnitteluvaiheessa sekä avustuksen kanssa että ilman, jotta yhtiökokoukselle voidaan esittää realistiset skenaariot kummassakin tapauksessa.
Voiko avustushakemuksen jättää, vaikka yhtiökokous ei ole vielä hyväksynyt hanketta?
Käytännössä avustushakemus kannattaa valmistella rinnakkain yhtiökokousprosessin kanssa, mutta virallinen hakemus jätetään yleensä vasta, kun hallituksella on riittävä valtuutus hankkeen valmisteluun. Monet taloyhtiöt hyödyntävät ylimääräistä yhtiökokousta, jossa hanke ja rahoitussuunnitelma hyväksytään nopeasti, jotta avustushakemus saadaan jätettäväksi mahdollisimman pian. Tärkeintä on, ettei itse rakennustyötä aloiteta ennen avustuspäätöstä.
Miten energiaselvitys tai kuntoarvio kannattaa teettää, jotta se palvelee sekä avustushakemusta että lainahakemusta?
Hyvä energiaselvitys dokumentoi rakennuksen lähtötilanteen energiankulutuksen, tunnistaa keskeisimmät parannuskohteet ja arvioi toimenpiteiden tuottamat mitattavat energiasäästöt. Tämä sama aineisto käy suoraan sekä ARA:n avustushakemuksen liitteeksi että rahoituslaitokselle toimitettavaksi hanke-esittelyksi. Kannattaa varmistaa selvityksen tekijältä etukäteen, että raportti täyttää ARA:n vaatimukset, jotta vältytään täydennyspyynnöiltä ja viivästyksiltä.
Onko energia-avustuksen suuruus aina sama, vai vaikuttaako hankkeen laajuus tai rakennuksen ikä avustusprosenttiin?
Avustusprosentti ei ole kiinteä, vaan se voi vaihdella hankkeen tyypistä, laajuudesta ja kulloinkin voimassa olevista avustusehdoista riippuen. Esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen on ajoittain tarjottu korkeampaa avustusprosenttia kuin muihin toimenpiteisiin. Rakennuksen ikä ja energiatehokkuusluokka voivat myös vaikuttaa hyväksyttäviin kustannuksiin. Ajantasaiset avustusprosentit ja ehdot kannattaa aina tarkistaa ARA:n verkkosivuilta tai suoraan ARA:lta ennen hakemuksen jättämistä.
Mitä yleisiä virheitä taloyhtiöt tekevät energia-avustusta hakiessaan, ja miten ne voidaan välttää?
Yleisin virhe on töiden aloittaminen ennen avustuspäätöstä, mikä johtaa automaattisesti avustuksen menettämiseen. Toinen tyypillinen ongelma on puutteellinen dokumentaatio: energiaselvitys puuttuu, kustannusarvio on epätarkka tai energiatehokkuustoimenpiteitä ei ole eritelty selkeästi muista remonttitöistä. Kolmas virhe on liian myöhäinen liikkeelle lähteminen, jolloin ARA:n määrärahat ovat jo loppuneet. Huolellinen hankesuunnittelu ja tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijan käyttö hakuprosessin tukena auttavat välttämään nämä sudenkuopat.
Miten energiaremontin rahoitus kannattaa esitellä asukkaille yhtiökokouksessa, jotta se saa hyväksynnän?
Tehokkain tapa on esittää rahoituskokonaisuus konkreettisina euroina per osake tai neliömetri kuukaudessa. Kun asukas näkee, että 200 000 euron remontin vastikevaikutus on esimerkiksi 15 €/kk asuntoa kohden avustuksen jälkeen – ja samalla lämmityskulut laskevat arvioitujen säästöjen myötä – on päätöksenteko helpompaa. Kannattaa myös korostaa remontin pitkäaikaisia hyötyjä: energiasäästöjä, asumismukavuuden paranemista ja kiinteistön arvon säilymistä. Selkeät laskelmat sekä avustuksen kanssa että ilman tekevät päätöksestä läpinäkyvän.