Kyllä, maalämpöjärjestelmä voi jäähdyttää talon kesällä.
Useimmat nykyaikaiset maalämpöpumput tukevat jäähdytystoimintoa joko
passiivisesti hyödyntämällä maaperän viileyttä tai aktiivisesti käyttämällä
lämpöpumppua käänteisessä tilassa. Jäähdytysmahdollisuus riippuu kuitenkin
laitteistosta, lämmönjakojärjestelmästä ja talon rakenteesta. Tässä
artikkelissa käymme läpi kaikki olennaiset kysymykset maalämmön
kesäjäähdytyksestä.
Miten maalämpöjärjestelmä tuottaa viilennystä kesällä?
Maalämpöjärjestelmä tuottaa viilennystä kesällä hyödyntämällä
maaperän tasaista lämpötilaa, joka pysyy muutaman metrin
syvyydessä noin 5–10 asteessa ympäri vuoden. Kesällä tätä viileää
energiavarastoa käytetään päinvastaiseen suuntaan kuin talvella: sen sijaan
että maasta otetaan lämpöä sisälle, rakennuksen lämpö siirretään takaisin
maahan.
Käytännössä järjestelmä kierrättää nestettä maapiirissä tai porakaivoissa,
joista se imee lämpöä sisätiloista ja siirtää sen maaperään. Tämä prosessi
viilentää rakennusta tehokkaasti ilman, että tarvitaan erillistä ilmaston-
tai jäähdytyslaitteistoa. Maalämpöviilennys toimii siis samalla
infrastruktuurilla, jota talvella käytetään lämmittämiseen, mikä
tekee siitä kustannustehokkaan ratkaisun.
Geoterminen jäähdytys on erityisen toimiva ratkaisu
kesähelteillä, koska maaperän viilentävä kapasiteetti ei riipu
ulkolämpötilasta. Vaikka ulkona olisi 30 astetta, maan alla lämpötila pysyy
vakaana, mikä takaa tasaisen jäähdytystehon koko kesän ajan.
Mitä eroa on passiivisella ja aktiivisella jäähdytyksellä?
Passiivisessa jäähdytyksessä hyödynnetään maaperän
luonnollista viileyttä ilman, että lämpöpumppu käynnistyy lainkaan.
Aktiivisessa jäähdytyksessä lämpöpumppu toimii käänteisesti
ja siirtää lämpöä sisätiloista maahan mekaanisesti. Passiivinen jäähdytys
kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä, mutta sen jäähdytysteho on
rajallisempi.
Passiivinen jäähdytys maalämmöllä
Passiivisessa eli free cooling -jäähdytyksessä lämpöpumppu
ohitetaan kokonaan. Maapiirin viileä neste kierrätetään suoraan
lattialämmityspiiriin tai puhallinkonvektoreihin, jolloin sisäilman lämpö
siirtyy nestettä pitkin maahan. Tämä toiminto vaatii vain pienen
kierrätyspumpun, joten sähkönkulutus on minimaalinen.
Passiivinen jäähdytys sopii erityisesti taloihin, joissa on vesikiertoinen
lattialämmitys, koska lattia toimii luonnollisena viilennyslevynä.
Aktiivinen jäähdytys maalämpöpumpulla
Aktiivisessa jäähdytyksessä maalämpöpumppu käynnistyy ja toimii kuten
ilmalämpöpumppu, mutta ulkoyksikön sijaan lämpö johdetaan maahan. Tämä
tuottaa selvästi tehokkaamman jäähdytyksen ja soveltuu myös
taloihin, joissa ei ole lattialämmitystä. Aktiivinen maalämpöpumpun
kesäjäähdytys kuluttaa enemmän sähköä kuin passiivinen vaihtoehto, mutta on
silti energiatehokkaampi kuin erillinen ilmastointilaite.
Sopiiko maalämpöjäähdytys kaikkiin taloihin?
Maalämpöjäähdytys ei sovi kaikkiin taloihin sellaisenaan. Paras lopputulos
saadaan taloissa, joissa on vesikiertoinen lattialämmitys tai
puhallinkonvektorit, koska nämä järjestelmät soveltuvat
luontevasti myös jäähdytyksen jakeluun. Pelkästään pattereilla varustettu
talo vaatii lisälaitteistoa jäähdytyksen hyödyntämiseksi tehokkaasti.
Tärkeimmät tekijät soveltuvuuden arvioinnissa ovat:
- Lämmönjakojärjestelmä: Lattialämmitys ja puhallinkonvektorit
sopivat parhaiten, radiaattorit heikommin - Maalämpöjärjestelmän tyyppi: Porakaivo soveltuu yleensä
paremmin jäähdytykseen kuin vaakaan asennettu maapiiri, koska kaivo on
syvemmällä ja viileämpänä - Talon eristystaso: Hyvin eristetty talo hyötyy enemmän
jäähdytyksestä, koska se myös pitää viileyttä paremmin - Lämpöpumpun malli: Kaikki maalämpöpumput eivät tue
jäähdytystoimintoa, joten laitteen tekniset ominaisuudet on tarkistettava
Vanhemmissa rakennuksissa jäähdytysmahdollisuus kannattaa selvittää jo
suunnitteluvaiheessa. Meillä on kokemusta juuri tällaisista tilanteista, ja
LVIA-kuntoarvioinnin avulla voidaan selvittää, onko olemassa
oleva talotekniikka valmis hyödyntämään maalämpöviilennys-toimintoa vai
tarvitaanko päivityksiä.
Kuinka paljon jäähdytys lisää maalämmön energiankulutusta?
Passiivinen jäähdytys lisää maalämmön energiankulutusta hyvin
vähän, käytännössä vain kierrätyspumpun tarvitseman sähkön verran.
Aktiivinen jäähdytys kuluttaa enemmän, mutta sen hyötysuhde
on silti selvästi parempi kuin erillisen ilmastointilaitteen, koska lämpö
johdetaan viileään maahan eikä kuumaan ulkoilmaan.
Passiivisen jäähdytyksen sähkönkulutus on tyypillisesti murto-osa talon
kokonaisenergiankäytöstä. Aktiivisessa jäähdytyksessä energiankulutus riippuu
jäähdytystehosta ja käyttötunneista, mutta maalämpöpumpun jäähdytyksen
hyötysuhde (COP) on kesäolosuhteissa usein korkeampi kuin
talvella lämmitettäessä, koska maan ja sisätilojen välinen lämpötilaero on
pieni.
Pitkällä tähtäimellä on myös hyvä huomioida, että kesällä maahan siirretty
lämpö varastoituu maaperään ja parantaa talvista lämmitystehokkuutta. Tämä
niin kutsuttu maaperän regenerointi tekee geotermisestä
jäähdytyksestä ympärivuotisesti energiatehokkaan ratkaisun.
Mitä laitteistoa jäähdytystoiminto vaatii?
Jäähdytystoiminto vaatii maalämpöpumpun, joka tukee jäähdytystä, sekä
lämmönjakojärjestelmän, joka soveltuu viilennyksen jakeluun. Lisäksi tarvitaan
yleensä erillinen jäähdytysventtiili tai ohjausyksikkö, joka
kytkee järjestelmän jäähdytystilaan kesäkuukausiksi. Tarkka
laitteistovaatimus riippuu siitä, valitaanko passiivinen vai aktiivinen
jäähdytys.
Passiivisen jäähdytyksen laitteistovaatimukset
Passiivista jäähdytystä varten tarvitaan tyypillisesti:
- Maalämpöpumppu, jossa on free cooling -toiminto tai
ohitusventtiili - Vesikiertoinen lattialämmitys tai puhallinkonvektorit
- Automaatiojärjestelmä, joka hallitsee jäähdytyksen käynnistymistä ja
huonelämpötilaa - Kondenssivesisuoja lattialämmityspiirissä kosteuden
tiivistymisen estämiseksi
Aktiivisen jäähdytyksen laitteistovaatimukset
Aktiiviseen jäähdytykseen tarvitaan edellisten lisäksi lämpöpumppu, joka tukee
käänteistä toimintaa, sekä mahdollisesti lisäkapasiteettia
maapiirissä tai porakaivoissa. Kondenssiveden hallinta on
aktiivisessa jäähdytyksessä erityisen tärkeää, koska pinnat ja lattia voivat
viilentyä kosteuden tiivistymispisteeseen asti.
Laitteiston oikea mitoitus on kriittistä toimivuuden ja
energiatehokkuuden kannalta. Liian pieni jäähdytysteho ei tuota toivottua
viilennystä, kun taas ylimitoitettu järjestelmä voi aiheuttaa
kosteusongelmia. Siksi jäähdytystoiminnon suunnittelu kannattaa aina tehdä
huolellisesti yhdessä LVIA-suunnittelijan kanssa, joka tuntee
sekä rakennuksen tekniset ominaisuudet että maalämpöpumpun kesäjäähdytys
-ratkaisujen erityispiirteet.
Usein kysytyt kysymykset
Voinko lisätä jäähdytystoiminnon olemassa olevaan maalämpöjärjestelmääni jälkikäteen?
Kyllä, jäähdytystoiminto on usein mahdollista lisätä jälkikäteen, mutta se riippuu nykyisen maalämpöpumppusi mallista ja lämmönjakojärjestelmästäsi. Jos pumppusi tukee free cooling- tai käänteistä toimintaa, tarvitaan yleensä vain ohjausyksikkö ja mahdollisesti kondenssivesisuoja. Kannattaa pyytää LVIA-suunnittelijalta kartoitus, jossa selvitetään nykyisen järjestelmän soveltuvuus ja tarvittavat päivitykset.
Kuinka viileäksi maalämpöjäähdytys pystyy laskemaan sisälämpötilan?
Passiivisella jäähdytyksellä sisälämpötilaa voidaan tyypillisesti laskea 3–6 astetta verrattuna ulkolämpötilaan, mikä riittää useimmissa suomalaisissa kesäolosuhteissa mukavan viilyyden saavuttamiseen. Aktiivisella jäähdytyksellä teho on suurempi ja sisälämpötila voidaan pitää tarkemmin halutussa asteessa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että maalämpöjäähdytys ei ole tarkoitettu korvaamaan tehokasta ilmastointilaitetta, vaan tarjoamaan tasaisen ja energiatehokkaan viilennyksen.
Voiko lattialämmitys aiheuttaa kosteusongelmia, kun sitä käytetään jäähdytykseen?
Kyllä, tämä on yksi yleisimmistä huolenaiheista ja siksi kondenssivesisuoja on välttämätön osa jäähdytysjärjestelmää. Kun lattia viilenee, ilmankosteus voi tiivistyä lattiapinnalle, erityisesti kosteina kesäpäivinä. Automaatiojärjestelmä estää tämän rajoittamalla lattian pintalämpötilan pysymään kastepistelämpötilan yläpuolella, joten oikein mitoitettuna ja asennettuna kosteusongelmia ei synny.
Kannattaako maalämpöjäähdytys hankkia, jos asun Suomessa, missä kesät ovat lyhyitä?
Suomen kesät ovat lyhyitä, mutta hellejaksot ovat viime vuosina yleistyneet ja pitkittyneet ilmastonmuutoksen myötä, mikä tekee jäähdytyksestä yhä ajankohtaisemman investoinnin. Koska passiivinen jäähdytys lisää energiankulutusta hyvin vähän, sen käyttöönotto on kustannustehokasta jopa lyhyen kesän aikana. Lisäksi kesällä maahan siirtyvä lämpö parantaa talvista lämmitystehokkuutta maaperän regeneroinnin kautta, joten hyöty on ympärivuotinen.
Mitä yleisiä virheitä kannattaa välttää maalämpöjäähdytyksen suunnittelussa?
Yleisimpiä virheitä ovat järjestelmän ali- tai ylimitoitus, kondenssivesisuojan laiminlyönti sekä se, että jäähdytysmahdollisuutta ei huomioida jo alkuperäisessä maalämpöjärjestelmän suunnittelussa. Myös väärän lämmönjakojärjestelmän valinta – esimerkiksi pelkät radiaattorit ilman lisälaitteistoa – voi tehdä jäähdytyksestä tehottoman. Paras tulos saadaan, kun jäähdytys suunnitellaan kokonaisuutena yhdessä LVIA-ammattilaisen kanssa jo rakennusvaiheessa tai peruskorjauksen yhteydessä.
Tarvitseeko maalämpöjäähdytys erillistä huoltoa kesäkäyttöä varten?
Maalämpöjäähdytys ei yleensä vaadi merkittävää erillistä huoltoa kesäkautta varten, sillä se käyttää samaa infrastruktuuria kuin talvinen lämmitys. On kuitenkin suositeltavaa tarkistaa automaatiojärjestelmän asetukset ennen kesäkauden alkua ja varmistaa, että kondenssivesisuoja toimii oikein. Vuosittainen maalämpöpumpun huolto kattaa yleensä myös jäähdytystoiminnon tarkistuksen, joten erillistä huoltokäyntiä ei välttämättä tarvita.
Miten maalämpöjäähdytys vertautuu kustannuksiltaan erilliseen ilmastointilaitteeseen?
Hankintakustannuksiltaan maalämpöjäähdytys on edullisempi silloin, kun maalämpöpumppu tukee jäähdytystä jo valmiiksi tai kun järjestelmä päivitetään olemassa olevaan asennukseen – erillistä ulkoyksikköä ei tarvita. Käyttökustannuksiltaan maalämpöjäähdytys on selvästi edullisempi, koska erityisesti passiivinen jäähdytys kuluttaa vain murto-osan erillisen ilmastointilaitteen sähköstä. Pitkällä aikavälillä maalämpöjäähdytys on siis kokonaistaloudellisesti kannattavampi vaihtoehto useimmissa suomalaisissa kotitalouksissa.