Uusi energia-avustus taloyhtiöille on valmistelussa vuosille 2026–2027. Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja asetusluonnoksesta, joka koskee asuinrakennusten korjausrakentamisen avustusta. Vuosille 2026–2027 on varattu 110 miljoonaa euroa, joka kattaa sekä avustukset että hallinnointikustannukset. Asetus ei ole vielä tullut voimaan eikä haku ole tällä hetkellä auki. Taloyhtiön kannattaa kuitenkin valmistautua jo nyt, sillä hakuun tarvittava dokumentaatio vie aikaa.
Avustusta hallinnoi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke, joka on jatkanut ARAn tehtäviä vuodesta 2025 alkaen. Varke tiedottaa hakuaikataulusta myöhemmin.
Energiahäviöt kasvavat joka kuukausi
Jokainen kuukausi, jona vanha ilmanvaihtojärjestelmä tai lämmitysjärjestelmä pyörii alitehoisena, tuottaa suoraan mitattavia energiakustannuksia, joita ei enää saa takaisin. Teollisuuskiinteistöissä ja taloyhtiöissä energiahäviöt voivat olla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
Valmiiksi suunniteltu hanke on hyvässä lähtöasemassa heti haun avautuessa. Konkreettinen askel eteenpäin on käynnistää hankesuunnitelma jo nyt, jolloin tukihakemus voidaan jättää heti rahoitusikkunan auetessa.
Suunnittelematon energiaremontti jättää merkittävän osan säästöistä saavuttamatta
Energiaremontti, joka toteutetaan ilman kattavaa lähtötilanteen arviointia, korjaa näkyvimmän ongelman mutta jättää suurimman säästöpotentiaalin koskematta. Esimerkiksi ilmanvaihdon uusiminen ilman rakennusautomaation päivitystä tarkoittaa, että järjestelmä ei ohjaudu optimaalisesti eikä energiatehokkuus toteudu suunnitellulla tasolla.
LVIA-kuntoarviointi ennen remonttipäätöstä paljastaa, mitkä järjestelmät todella vaativat toimenpiteitä ja missä järjestyksessä investoinnit kannattaa tehdä. Tämä tieto myös vahvistaa tukihakemuksen perusteluita merkittävästi.
Mitä energiaremontilla tarkoitetaan?
Energiaremontilla tarkoitetaan rakennuksen energiankulutusta pienentäviä korjaustoimenpiteitä. Näitä ovat tyypillisesti:
- ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tai tehostaminen
- lämmitysjärjestelmän vaihto
- lämmöntalteenoton parantaminen
- rakennusautomaation päivitys
Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja alentaa käyttökustannuksia pitkällä aikavälillä.
Energiaremontin laajuus vaihtelee kohteittain
Energiaremontti voi olla laajuudeltaan hyvin erilainen riippuen kohteesta. Pienimmillään se tarkoittaa yksittäisen laitteen, kuten ilmanvaihtokoneen, uusimista. Laajimmillaan kyse on koko talotekniikan uudistamisesta, johon kuuluu lämmitys, ilmanvaihto, vesi- ja viemärijärjestelmät sekä automaatio yhtenä kokonaisuutena.
Energiaremontti teollisuuskohteissa
Teollisuuskohteissa energiaremontti liittyy usein myös prosessien optimointiin:
- hukkalämmön talteenottoon
- kompressorijärjestelmien uusimiseen
- tuotantotilojen ilmastoinnin tehostamiseen
Näissä kohteissa säästöpotentiaali on usein huomattavasti suurempi kuin asuinrakennuksissa, mikä tekee investoinnin takaisinmaksuajasta lyhyemmän.
Taloyhtiöiden energia-avustus 2026–2027
Valtioneuvoston asetusluonnos määrittelee tulevan energia-avustuksen ehdot taloyhtiöille. Asetusluonnos on ollut lausuntokierroksella 29.5.–26.6.2026, mutta asetus ei ole vielä tullut voimaan.
Kenelle avustus on tarkoitettu?
Avustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeustaloja omistavat yhteisöt. Avustus ei ole tarkoitettu henkilöasiakkaille eikä taloudellista toimintaa harjoittaville yhteisöille.
Avustuksen enimmäismäärä
Avustus on enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Molemmat rajat pätevät samanaikaisesti. Esimerkiksi 20 asunnon taloyhtiössä asuntokohtainen enimmäismäärä olisi 80 000 euroa, mutta avustus ei silti voi ylittää 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.
Avustettavat toimenpiteet
Avustettavat toimenpiteet voivat liittyä:
- energiatehokkuuden ja sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen
- järjestelmien säätöön ja toiminnan varmistamiseen
- fossiilisen lämmitysjärjestelmän korvaamiseen kauko- tai maalämmöllä
Energiatehokkuusvaatimus
Toimenpiteiden on parannettava energiatehokkuutta siten, että se ylittää lainsäädännön edellyttämän vähimmäistason vähintään 10 prosentilla.
Mitä dokumentteja tarvitaan energiatehokkuuden osoittamiseen?
Energiatehokkuuden osoittaminen on keskeinen osa hakemusta. Tarvittavia asiakirjoja ovat:
- säädöstenmukaiset vertailulukulaskelmat
- selvitys toteutuneista kustannuksista
- suunnitelmat ja työselitykset
- korjausten jälkeen laadittu energiatodistus
Näiden asiakirjojen kokoaminen vie aikaa, joten dokumentaation valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen haun avautumista.
Hankkeen aloittaminen ja takautuvuussäännöt
Pääsääntö on, että korjaustoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin hakemus liiteasiakirjoineen on toimitettu Varkelle. Asetusluonnos sisältää kuitenkin takautuvuussäännön: suunnittelukustannukset hyväksytään 20.4.2026 alkaen ja urakkasopimus tai rakennustyöt aikaisintaan 1.6.2026. Takautuvat hakemukset ovat mahdollisia vain vuoden 2026 loppuun saakka.
Hakuaikataulu
Haku ei ole tällä hetkellä auki. Varke tiedottaa hakuaikataulusta myöhemmin. Taloyhtiön kannattaa seurata Varken tiedotteita ja valmistella tarvittava dokumentaatio etukäteen.
Miten energiaremontin tukea haetaan?
Energiaremontin tuki haetaan kirjallisella hakemuksella ennen hankkeen aloittamista. Hakemus jätetään Varkelle, ja sen liitteeksi tarvitaan:
- hankesuunnitelma
- kustannusarvio
- selvitys energiatehokkuusvaikutuksista
Hakuprosessin vaiheet
Prosessi etenee käytännössä seuraavasti:
- Tehdään hankesuunnittelu ja tarvittaessa energiakatselmus tai LVIA-kuntoarviointi lähtötilanteen selvittämiseksi
- Laaditaan kustannusarvio ja laskelma energiansäästöstä sekä vertailulukulaskelmat
- Kootaan tarvittavat asiakirjat, mukaan lukien suunnitelmat ja työselitykset
- Jätetään tukihakemus Varkelle ennen töiden aloittamista
- Odotetaan tukipäätöstä ennen sitoutumista hankkeen toteutukseen
- Toteutetaan hanke ja toimitetaan loppuselvitys sekä korjausten jälkeen laadittu energiatodistus tuen maksatusta varten
Pääsääntö on, että hakemus on toimitettava Varkelle ennen kuin korjaustoimenpiteet aloitetaan. Takautuvuussäännöt sallivat poikkeuksen tietyille päivämäärille, mutta ne koskevat vain vuoden 2026 loppuun mennessä jätettäviä hakemuksia.
Kannattaako energiaremontille hakea tukea?
Tuen hakeminen kannattaa, kun hanke on muutenkin suunnitteilla. Tuki pienentää investoinnin nettokustannusta suoraan, lyhentää takaisinmaksuaikaa ja helpottaa päätöksentekoa. Tuki ei kuitenkaan ole ainoa syy toimia, eikä sen puuttuminen tarkoita, että energiaremontti ei ole kannattava ilman sitäkin.
Energiatehokkuusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin energiakustannusten alenemisen kautta riippumatta siitä, saadaanko hankkeelle tukea vai ei. Tuki nopeuttaa takaisinmaksuaikaa ja tekee investoinnista taloudellisesti houkuttelevamman, mutta se ei ole investoinnin ainoa peruste.
Jos hanke on vasta ideatasolla, ensimmäinen askel on selvittää rakennuksen nykytilanne. Ammattimainen LVIA-kuntoarviointi tai energiakatselmus antaa pohjan sekä hankesuunnittelulle että tukihakemukselle. Mitä aikaisemmin tämä selvitystyö tehdään, sitä paremmin taloyhtiö on valmis jättämään hakemuksen heti haun avautuessa.
Yritysten ja teollisuuden energiatuet
Taloyhtiöiden energia-avustus on erillinen kokonaisuus yrityksille suunnatuista energiatuista. Yrityksille ja teollisuudelle on omat rahoituskanavansa:
ELY-keskusten energiatuki yrityksille ja teollisuudelle
Yrityksille ja teollisuudelle suunnattu energiatuki ELY-keskusten kautta on tarkoitettu investointeihin, jotka parantavat energiatehokkuutta tai edistävät uusiutuvan energian käyttöä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi ohjaa jäsenvaltioita tiukentamaan vaatimuksia, mikä näkyy myös siinä, että tukirahoitusta ohjataan yhä enemmän mitattaviin energiatehokkuusinvestointeihin. ELY-keskusten energiatukea myönnetään yrityksille, joiden hanke täyttää energiatehokkuuskriteerin ja joilla on realistinen laskelma takaisinmaksuajasta sekä saavutettavista säästöistä.
Business Finlandin rahoitus
Business Finland tarjoaa rahoitusta energiatehokkuusinvestointeihin erityisesti yrityksille, jotka kehittävät uusia energiaratkaisuja tai toteuttavat merkittäviä energiatehokkuushankkeita. Tukien saatavuus ja ehdot vaihtelevat, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa suoraan Business Finlandin ja ELY-keskusten ohjeistuksista.
Teollisuusyritysten erityisasema
Teollisuusyritykset ja tuotantolaitokset ovat erityisen vahvassa asemassa tukien hakemisessa, koska niiden energiankulutus on suurta ja investointien vaikutus mitattavissa selkeästi. Teollisuuskohteissa energiaremontti liittyy usein hukkalämmön talteenottoon, kompressorijärjestelmien uusimiseen ja tuotantotilojen ilmastoinnin tehostamiseen – säästöpotentiaali on näissä kohteissa usein huomattavasti suurempi kuin asuinrakennuksissa.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko tukihakemuksen jättää, vaikka hankesuunnitelma ei ole täysin valmis?
Hakemukseen tarvitaan riittävän kattava hankesuunnitelma, kustannusarvio ja selvitys energiatehokkuusvaikutuksista pelkkä idea ei riitä. Käytännössä kannattaa teettää ensin LVIA-kuntoarviointi tai energiakatselmus, joka tuottaa tarvittavan teknisen pohjan hakemukselle. Puutteellinen hakemus hidastaa käsittelyä tai voi johtaa hylkäämiseen, joten dokumentaation laatu kannattaa varmistaa ennen jättämistä.
Mitä tapahtuu, jos aloitan remontin ennen hakemuksen toimittamista?
Pääsääntö on, että korjaustoimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin hakemus liiteasiakirjoineen on toimitettu Varkelle. Asetusluonnos sisältää takautuvuussäännön, jonka mukaan suunnittelukustannukset hyväksytään 20.4.2026 alkaen ja urakkasopimus tai rakennustyöt aikaisintaan 1.6.2026 – mutta nämä takautuvat hakemukset ovat mahdollisia vain vuoden 2026 loppuun saakka. Jos hanke aloitetaan pääsäännön vastaisesti ilman hakemuksen toimittamista, tuki voidaan menettää.
Kuinka suuri osa kustannuksista katetaan avustuksella?
Avustus on enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Molemmat rajat pätevät samanaikaisesti. Yrityksille suunnattujen ELY-keskusten energiatukien ehdot määräytyvät erikseen hankkeen energiatehokkuusvaikutuksen perusteella.
Voinko hakea useampaa tukea samaan hankkeeseen samanaikaisesti?
Eri tukimuotojen yhdistäminen samaan hankkeeseen on mahdollista, mutta tukien yhteismäärä ei yleensä saa ylittää tiettyä osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista. Taloyhtiöiden Varken avustus ja yrityksille suunnatut ELY-keskusten tuet koskevat eri hakijatahoja, joten päällekkäisyys on usein rajattu jo hakijatyypeittäin. Suositeltavaa on selvittää yhdistämismahdollisuudet etukäteen tuen myöntävältä viranomaiselta.
Miten LVIA-kuntoarviointi eroaa energiakatselmuksesta, ja kumpi tarvitaan tukihakemukseen?
LVIA-kuntoarviointi kartoittaa lämmitys-, ilmanvaihto- ja putkijärjestelmien teknisen kunnon ja toimivuuden, kun taas energiakatselmus keskittyy laajemmin rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen ja säästöpotentiaaliin. Tukihakemukseen sopiva selvitys riippuu hankkeen luonteesta: yksittäisen taloteknisen järjestelmän uusimiseen riittää usein kuntoarviointi, mutta laajemmassa energiaremontissa energiakatselmus vahvistaa hakemuksen perusteluita merkittävästi.
Mikä on realistinen takaisinmaksuaika energiaremontille ilman tukea?
Takaisinmaksuaika vaihtelee huomattavasti hankkeen laajuuden, kohteen energiankulutuksen ja toteutettujen toimenpiteiden mukaan. Teollisuuskohteissa, joissa energiankulutus on suurta, takaisinmaksuaika voi olla 3–7 vuotta, kun taas taloyhtiöissä se on tyypillisesti 8–15 vuotta. Tuen kanssa takaisinmaksuaika lyhenee suoraan tukiprosentin verran, mikä tekee investoinnista selvästi houkuttelevamman.
Mitä yleisimpiä virheitä energiaremontin suunnittelussa kannattaa välttää?
Yleisimpiä virheitä ovat hankkeen aloittaminen ilman lähtötilanteen selvitystä, yksittäisen järjestelmän uusiminen kokonaisuutta huomioimatta sekä tukihakemuksen jättäminen liian myöhään tai vasta töiden käynnistyttyä. Lisäksi rakennusautomaation päivityksen laiminlyönti uuden ilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä on yleinen virhe, joka estää energiatehokkuuden toteutumisen suunnitellulla tasolla. Ammattimainen hankesuunnittelu ja oikea toteutusjärjestys ovat avain siihen, että kaikki säästöpotentiaali saadaan käyttöön.