Energiatodistuksen energialuokka lasketaan rakennuksen E-luvun perusteella.
E-luku kuvaa rakennuksen laskennallista vuotuista energiankulutusta neliömetriä kohden, ja se
painotetaan energiamuotokertoimilla, jotka huomioivat eri energialähteiden
ympäristövaikutukset. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat
lopulliseen energialuokkaan.
Mitä E-luku tarkoittaa energiatodistuksessa?
E-luku on energiatodistuksen keskeinen tunnusluku, joka ilmaisee rakennuksen
laskennallisen ostoenergiankulutuksen vuodessa suhteessa rakennuksen lämmitettyyn nettoalaan.
Yksikkö on kilowattituntia neliömetriä kohden vuodessa (kWh/m²/vuosi). Mitä
pienempi E-luku on, sitä energiatehokkaampi rakennus on.
E-luku ei kuitenkaan mittaa pelkästään kulutettua energiamäärää. Se painottaa eri energialähteitä
niiden primäärienergian käytön ja ympäristövaikutusten mukaan. Tämä tarkoittaa,
että kaksi rakennusta, joissa kuluu yhtä paljon kilowattitunteja, voivat saada eri E-luvun, jos
niissä käytetään eri energialähteitä.
E-luvun ymmärtäminen on tärkeää erityisesti siksi, että se ei ole vain numero paperilla. Se kertoo
konkreettisesti, missä kohtaa rakennuksessa energiaa hukataan ja mistä parannuksia on mahdollista
saada aikaan. Hallitukselle tai johtoryhmälle E-luku tarjoaa selkeän lähtökohdan arvioida, mihin
toimenpiteisiin kannattaa panostaa.
Miten E-luku lasketaan käytännössä?
E-luku lasketaan laskemalla yhteen rakennuksen eri energiamuotojen ostoenergiankulutukset
vuodessa, kertomalla jokainen kulutus sen energiamuotokertoimella ja jakamalla tulos rakennuksen
lämmitetyllä nettoalalla. Laskenta perustuu standardoituihin olosuhteisiin, ei
todelliseen mitattuun kulutukseen.
Käytännössä laskennassa huomioidaan seuraavat energiankulutuksen osa-alueet:
- Tilojen lämmitys ja jäähdytys
- Ilmanvaihdon lämmitys ja jäähdytys
- Käyttöveden lämmitys
- Valaistus (palvelurakennuksissa)
- Kuluttajalaitteet (palvelurakennuksissa)
Laskenta tehdään vakiosääolosuhteilla, jotka perustuvat Suomen säätietoihin.
Tämä varmistaa, että eri rakennusten E-luvut ovat keskenään vertailukelpoisia riippumatta siitä,
minä vuonna laskelma on tehty tai millainen talvi on ollut. Laskentamenetelmä on määritelty
ympäristöministeriön asetuksessa, jota päivitetään ajoittain vastaamaan muuttuneita vaatimuksia.
On tärkeää ymmärtää, että laskenta on laskennallinen arvio, ei mitattu tulos.
Todellinen kulutus voi poiketa E-luvusta, koska käyttäjien toiminta, sisälämpötilat ja todelliset
sääolosuhteet vaihtelevat. Silti laskennallinen lähestymistapa on perusteltu, koska se
mahdollistaa rakennusten tasapuolisen vertailun.
Mitkä energiamuotokertoimet vaikuttavat energialuokkaan?
Energiamuotokertoimet ovat lukuja, joilla eri energialähteiden kulutus
painotetaan E-lukua laskettaessa. Ne kuvastavat kunkin energialähteen primäärienergian käyttöä ja
ilmastovaikutuksia. Kertoimet vahvistaa ympäristöministeriö, ja ne vaikuttavat suoraan siihen,
millaisen E-luvun ja energialuokan rakennus saa.
Voimassa olevat energiamuotokertoimet ovat seuraavat:
- Sähkö: 1,2
- Kaukolämpö: 0,5
- Kaukojäähdytys: 0,28
- Fossiiliset polttoaineet: 1,0
- Uusiutuvat polttoaineet: 0,5
Sähkön korkea kerroin 1,2 tarkoittaa, että sähkölämmitteinen rakennus saa
helposti huonomman E-luvun kuin kaukolämpöä tai uusiutuvia polttoaineita käyttävä rakennus,
vaikka absoluuttinen energiankulutus olisi sama. Tämä on merkittävä tekijä, joka selittää, miksi
energialähteen valinta vaikuttaa niin paljon lopulliseen energialuokkaan.
Energiamuotokertoimet ovat myös keskeinen työkalu suunnitteluvaiheessa. Kun ymmärretään, miten
eri energialähteet painottuvat laskennassa, voidaan tehdä tietoisempia päätöksiä
lämmitysjärjestelmän valinnassa jo hankkeen alkuvaiheessa.
Miten energialuokat A–G määräytyvät E-luvun perusteella?
Energialuokat A–G määräytyvät vertaamalla rakennuksen E-lukua
rakennustyypeittäin asetettuihin raja-arvoihin. Luokka A on paras ja G heikoin.
Raja-arvot vaihtelevat rakennustyypin, käyttötarkoituksen ja valmistumisvuoden mukaan, joten
esimerkiksi asuinkerrostalon ja toimistorakennuksen luokitusasteikot ovat erilaiset.
Uudisrakennuksille asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin vanhoille rakennuksille. Olemassa olevat
rakennukset luokitellaan omalla asteikollaan, joka huomioi sen, että vanhemman rakennuskannan
energiatehokkuus on tyypillisesti heikompi kuin nykyrakentamisessa. Tämä tekee vertailusta
oikeudenmukaisen eri aikakausien rakennusten välillä.
Käytännön esimerkkinä pientalojen energialuokista:
- Luokka A edellyttää erittäin matalaa E-lukua, joka on tyypillisesti
saavutettavissa vain passiivi- tai lähes nollaenergiataloissa. - Luokka C tai D edustaa tavanomaista hyvää rakentamistasoa.
- Luokat F ja G kertovat merkittävistä energiatehokkuuspuutteista, jotka
yleensä edellyttävät toimenpiteitä.
E-luku ja siitä johdettu energialuokka antavat hallitukselle ja päätöksentekijöille selkeän kuvan
siitä, missä rakennus sijoittuu suhteessa muihin vastaaviin rakennuksiin. Tämä tieto auttaa
priorisoimaan energiaremontteja ja arvioimaan investointien kannattavuutta.
Kuka saa laskea ja laatia energiatodistuksen?
Energiatodistuksen saa laatia vain pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, joka
on rekisteröitynyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylläpitämään rekisteriin.
Pätevyys edellyttää hyväksyttyä koulutusta, kokemusvuosia rakennusalalta sekä
pätevyyskokeen läpäisemistä.
Pätevyydet on jaettu kahteen luokkaan rakennustyypin mukaan:
- Pätevyysluokka A: Oikeuttaa laatimaan energiatodistuksia kaikille
rakennustyypeille, mukaan lukien suuret ja monimutkaiset rakennukset - Pätevyysluokka B: Oikeuttaa pienempien rakennusten, kuten pientalojen,
energiatodistusten laadintaan
Pätevyyden voimassaolo on määräaikainen, ja se edellyttää säännöllistä
täydennyskoulutusta. Tämä varmistaa, että energiatodistuksen antajat pysyvät ajan tasalla
muuttuvista laskentamenetelmistä ja säädöksistä. Rekisteristä voi tarkistaa, onko henkilöllä
voimassa oleva pätevyys ennen toimeksiannon tekemistä.
Me Niemi Energyllä teemme yhteistyötä pätevöityneiden asiantuntijoiden kanssa
LVIA-suunnitteluprojekteissamme, ja autamme asiakkaitamme ymmärtämään, miten
suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennuksen tulevaan energialuokkaan jo hankkeen alkuvaiheessa.
Milloin energiatodistus on pakollinen?
Energiatodistus on pakollinen uudisrakennuksille rakennuslupavaiheessa sekä
olemassa oleville rakennuksille niitä myytäessä tai vuokrattaessa. Velvollisuus
koskee lähes kaikkia rakennuksia, mutta laissa on joukko poikkeuksia, joihin energiatodistusta ei
vaadita.
Energiatodistus ei ole pakollinen muun muassa seuraavissa tapauksissa:
- Alle 50 neliömetrin rakennukset
- Loma-asunnot, joita ei käytetä ympärivuotisesti
- Rakennukset, jotka on suojeltu kulttuurihistoriallisesti merkittävinä kohteina
- Kirkot ja muut uskonnollisen toiminnan rakennukset
- Teollisuus- ja tuotantorakennukset sekä maatalousrakennukset tietyin edellytyksin
Myynti- ja vuokraustilanteessa energiatodistus on esitettävä ostajalle tai vuokralaiselle jo
markkinointivaiheessa. Ilmoituksissa on näytettävä energialuokka, ja todistus on
toimitettava kirjallisesti viimeistään kaupanteon tai sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä.
Velvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata hallinnollinen sanktio.
Energiatodistuksen voimassaoloaika on kymmenen vuotta. Uudisrakennuksille
laadittu todistus on kuitenkin voimassa vain, kun se on laadittu rakennuslupahakemuksen
yhteydessä eikä rakennuksessa ole sen jälkeen tehty merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat
energiatehokkuuteen. Energiaremontin tai laajan
LVIA-suunnittelun jälkeen todistus
kannattaa päivittää, jotta se heijastaa rakennuksen todellista nykytilaa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon energialuokka vaikuttaa kiinteistön myynti- tai vuokrahintaan käytännössä?
Energialuokalla on selkeä vaikutus kiinteistön markkina-arvoon: parempi energialuokka nostaa arvoa ja helpottaa myyntiä tai vuokrausta, koska ostajat ja vuokralaiset ovat yhä tietoisempia energiakustannuksista. Tutkimusten mukaan A- tai B-luokan rakennus voi saavuttaa merkittävästi korkeamman hinnan verrattuna vastaavaan D- tai E-luokan rakennukseen. Erityisesti nousevien energiahintojen aikana energiatehokkuus on noussut yhdeksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä.
Mitkä ovat yleisimmät toimenpiteet, joilla E-lukua voidaan parantaa olemassa olevassa rakennuksessa?
Tehokkaimpia keinoja E-luvun parantamiseen ovat lämmitysjärjestelmän vaihtaminen – esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön tai kaukolämpöön – sekä rakennusvaipan tiivistäminen ja lisälämmöneristäminen. Myös ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen lämmöntalteenotolla ja ikkunoiden uusiminen parantavat tulosta merkittävästi. Koska energiamuotokertoimet vaikuttavat voimakkaasti E-lukuun, pelkkä energialähteen vaihtaminen voi joskus parantaa energialuokkaa ilman suuria rakennusteknisiä muutoksia.
Voiko rakennuksen todellinen energiankulutus olla hyvin erilainen kuin E-luku antaa ymmärtää?
Kyllä, todellinen kulutus voi poiketa E-luvusta merkittävästi, koska E-luku perustuu laskennallisiin standardiolosuhteisiin eikä huomioi käyttäjien todellista käyttäytymistä, sisälämpötila-asetuksia tai vuosittaisia säävaihteluita. Esimerkiksi rakennus, jossa asuu vähän ihmisiä tai jota lämmitetään varovaisesti, voi kuluttaa selvästi vähemmän kuin E-luku osoittaa. E-luku onkin tarkoitettu rakennusten väliseen vertailuun, ei tarkan energialaskun ennustamiseen.
Mitä tapahtuu, jos myyn tai vuokraan kiinteistön ilman voimassa olevaa energiatodistusta?
Energiatodistuksen puuttuminen myynti- tai vuokraustilanteessa on lainvastaista, ja siitä voi seurata hallinnollinen sanktio viranomaiselta. Lisäksi puuttuva energiatodistus voi hidastaa tai jopa estää kaupan tai vuokrasopimuksen syntymisen, koska ostajalla tai vuokralaisella on oikeus saada tieto rakennuksen energialuokasta jo markkinointivaiheessa. Todistus kannattaa hankkia hyvissä ajoin ennen kohteen markkinoille asettamista.
Kannattaako energiatodistus päivittää ennen kuin se virallisesti vanhenee, jos rakennuksessa on tehty remontti?
Kyllä, energiatodistus kannattaa ehdottomasti päivittää merkittävän energiaremontin tai LVIA-järjestelmien uusimisen jälkeen, vaikka vanha todistus olisi vielä voimassa. Vanhentuneen todistuksen mukainen heikompi energialuokka voi laskea kiinteistön arvoa ja antaa ostajille tai vuokralaisille harhaanjohtavan kuvan rakennuksen todellisesta energiatehokkuudesta. Päivitetty todistus on myös edellytys sille, että parannettu energialuokka voidaan esittää markkinoinnissa.
Miten energiatodistuksen E-luku eroaa rakennuksen todellisesta energiakatselmuksesta, ja kumpi kannattaa teettää?
Energiatodistus on lakisääteinen asiakirja, joka perustuu laskennalliseen E-lukuun standardiolosuhteissa, kun taas energiakatselmus on yksityiskohtaisempi selvitys, jossa tarkastellaan rakennuksen todellista energiankulutusta ja tunnistetaan konkreettiset säästöpotentiaalit. Energiatodistus on pakollinen tietyissä tilanteissa, mutta energiakatselmus on vapaaehtoinen ja erityisen hyödyllinen silloin, kun halutaan priorisoida korjaustoimenpiteitä tai hakea energiatehokkuusinvestointeihin tukia. Suuremmissa kiinteistöissä molemmat täydentävät toisiaan erinomaisesti.
Voiko rakennuksen energialuokkaa parantaa pelkästään uusiutuvan energian tuotannolla, kuten aurinkopaneeleilla?
Aurinkopaneelit voivat parantaa E-lukua, mutta niiden vaikutus riippuu laskentamenetelmästä ja siitä, kuinka suuri osa tuotetusta sähköstä käytetään rakennuksessa itse. Omaan käyttöön tuotettu uusiutuva energia vähentää ostoenergian tarvetta ja siten parantaa E-lukua, mutta pelkkä aurinkosähkö harvoin riittää nostamaan rakennusta useampaa energialuokkaa ylöspäin. Parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä energiantuotanto rakennusvaipan parantamiseen ja energiatehokkaaseen lämmitysjärjestelmään.