Poistoilmalämpöpumppu ei välttämättä tarvitse erillistä ilmanvaihtokonetta.
Se toimii itsenäisenä järjestelmänä, joka poistaa sisäilmaa, ottaa siitä lämmön talteen
ja käyttää sen lämmitykseen tai käyttöveden lämmittämiseen. Erillinen ilmanvaihtokone
tulee kuitenkin harkittavaksi tietyissä rakennustyypeissä ja käyttötilanteissa. Tässä
artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka auttavat sinua arvioimaan, mikä
ratkaisu sopii juuri sinun kohteesi tarpeisiin.
Miten poistoilmalämpöpumppu toimii ilman erillistä ilmanvaihtokonetta?
Poistoilmalämpöpumppu toimii ilman erillistä ilmanvaihtokonetta keräämällä rakennuksen
sisätiloista poistettavan ilman, siirtämällä siitä lämpöenergian lämpöpumpun höyrystimeen
ja hyödyntämällä talteen otetun energian lämmitykseen tai käyttöveden lämmittämiseen.
Korvausilma otetaan rakennukseen venttiilien tai raitisilmaventtiilien kautta
ilman koneellista puhallusta.
Järjestelmä perustuu koneelliseen poistoilmanvaihtoon, jossa huippuimuri
tai erillinen poistopuhallin imee ilman pois märkätiloista, keittiöistä ja muista tiloista,
joissa kosteutta ja epäpuhtauksia syntyy eniten. Poistoilmalämpöpumppu sijoitetaan
tyypillisesti tekniseen tilaan tai lämmönjakohuoneeseen, josta se on liitetty
poistoilmakanavistoon.
Korvausilman hallinta on keskeinen osa toimivaa järjestelmää. Ilman
erillistä tuloilmakonetta korvausilma virtaa rakennukseen rakenteiden kautta tai erikseen
asennettujen raitisilmaventtiilien avulla. Tämä tarkoittaa, että tuloilmaa ei lämmitetä
koneellisesti ennen sisäänpuhallusta, mikä on tärkeää huomioida erityisesti kylmässä
ilmastossa.
Suomessa tämä ratkaisu toimii parhaiten kohteissa, joissa rakennuksen vaippa on
riittävän tiivis mutta ei liian tiivis, ja joissa lämmitysjärjestelmä pystyy
kompensoimaan kylmän korvausilman aiheuttaman lämpökuorman.
Milloin poistoilmalämpöpumppu tarvitsee tuekseen erillisen ilmanvaihtokoneen?
Poistoilmalämpöpumppu tarvitsee erillisen ilmanvaihtokoneen silloin, kun rakennuksen
sisäilmastolta vaaditaan tarkempaa hallintaa, kuten lämpötilaltaan ja kosteudeltaan
esikäsiteltyä tuloilmaa, tai kun rakennuksen käyttötarkoitus edellyttää tehokasta
ilmanvaihtoa useissa tiloissa samanaikaisesti.
Erillinen tulo-poistoilmanvaihtokone on usein tarpeen seuraavissa tilanteissa:
- Rakennuksessa on suuri henkilömäärä tai korkeat sisäilmavaatimukset,
kuten toimistoissa, kouluissa tai hoitolaitoksissa - Tiloissa syntyy merkittäviä epäpuhtauksia tai kosteuskuormia, jotka
edellyttävät tehostettua ilmanvaihtoa - Rakennuksen vaippa on niin tiivis, että
passiivinen korvausilman otto ei riitä täyttämään ilmanvaihtotarpeita - Halutaan yhdistää poistoilmalämpöpumpun energiatehokkuus ja
tulo-poistoilmanvaihdon lämmöntalteenotto samaan järjestelmään - Kohde on suuri teollisuus- tai tuotantorakennus, jossa
ilmanvaihtovolyymit ovat huomattavasti tavanomaista asuinrakennusta suuremmat
Teollisuuskohteissa ja tuotantolaitoksissa pelkkä poistoilmalämpöpumppu harvoin riittää
yksin. Näissä kohteissa ilmanvaihdon mitoitus on usein prosessilähtöistä ja edellyttää
huolellista suunnittelua, jossa arvioidaan lämpökuormat, kosteustasot ja
ilmanvaihtomäärät erikseen jokaiselle tilalle.
Mitä eroa on poistoilmalämpöpumpulla ja tulo-poistoilmanvaihtokoneella?
Poistoilmalämpöpumppu ja tulo-poistoilmanvaihtokone eroavat toisistaan sekä
toimintaperiaatteeltaan että energiansiirron tavaltaan.
Poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen lämpöä poistoilmasta ja siirtää
sen lämpöpumppuprosessin avulla lämmitysjärjestelmään tai käyttöveteen.
Tulo-poistoilmanvaihtokone puolestaan siirtää lämpöä suoraan
poistoilmasta tuloilmaan lämmönsiirtimen kautta ilman lämpöpumppua.
Energiansiirron tehokkuus
Poistoilmalämpöpumppu pystyy tuottamaan enemmän lämpöenergiaa kuin se kuluttaa sähköä,
koska se hyödyntää lämpöpumppuprosessia. Lämpökerroin eli COP on tyypillisesti
välillä 2,5 ja 4, mikä tarkoittaa, että yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan
2,5 ja 4 kilowattituntia lämpöä. Tulo-poistoilmanvaihtokoneessa lämmönsiirrin siirtää
lämpöä suoraan ilmavirrasta toiseen ilman lisävahvistusta, joten hyötysuhde on erilainen.
Soveltuvuus eri rakennuksiin
Tulo-poistoilmanvaihtokone sopii erityisesti kohteisiin, joissa sisäilman
laatu ja tuloilman esikäsittely ovat ensisijaisia tavoitteita.
Poistoilmalämpöpumppu puolestaan on vahvimmillaan kohteissa, joissa
lämmitysenergian säästäminen on pääprioriteetti ja joissa koneellinen tuloilma ei ole
välttämätön. Molempia voidaan myös yhdistää, jolloin saadaan sekä hyvä sisäilmasto että
tehokas energiantalteenotto.
Sopiiko poistoilmalämpöpumppu korjausrakentamiskohteeseen vai vain uudisrakentamiseen?
Poistoilmalämpöpumppu sopii hyvin myös korjausrakentamiskohteisiin, eikä
se ole rajattu vain uudisrakentamiseen. Se on itse asiassa yksi suosituimmista
energiaremontin ratkaisuista vanhoissa asuinrakennuksissa, joissa on jo olemassa
koneellinen poistoilmanvaihto mutta ei lämmöntalteenottomahdollisuutta.
Korjausrakentamiskohteessa poistoilmalämpöpumpun asentaminen edellyttää, että:
- Olemassa oleva poistoilmakanavisto on riittävän hyvässä kunnossa tai
se voidaan kunnostaa kohtuullisilla kustannuksilla - Rakennuksessa on lämmitysjärjestelmä, johon lämpöpumppu voidaan liittää,
kuten vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys - Rakennuksen vaippa on riittävän tiivis, jotta korvausilman hallinta on
mahdollista - Teknisessä tilassa on riittävästi tilaa laitteistolle
Linjasaneerausten ja energiaremonttien yhteydessä poistoilmalämpöpumpun lisääminen voi
olla kustannustehokas tapa parantaa rakennuksen energiatehokkuutta
merkittävästi. Me Niemi Energyllä olemme erikoistuneet juuri tällaisiin
korjausrakentamisen hankkeisiin ja autamme arvioimaan, soveltuuko poistoilmalämpöpumppu
juuri sinun kohteesi olosuhteisiin.
Kuinka paljon energiaa poistoilmalämpöpumppu säästää verrattuna perinteiseen ilmanvaihtoon?
Poistoilmalämpöpumppu voi säästää merkittävästi energiaa verrattuna perinteiseen
koneelliseen poistoilmanvaihtoon ilman lämmöntalteenottoa. Säästön suuruus riippuu
rakennuksen koosta, ilmanvaihtomääristä, käytetystä lämmitysmuodosta ja poistoilman
lämpötilasta, mutta asuinrakennuksissa energiansäästö voi olla huomattava osa koko
lämmitysenergiantarpeesta.
Keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat säästön suuruuteen, ovat:
- Ilmanvaihtomäärä: Mitä enemmän ilmaa poistetaan, sitä enemmän
lämpöenergiaa on mahdollista ottaa talteen - Poistoilman lämpötila: Korkeampi poistoilman lämpötila parantaa
lämpöpumpun hyötysuhdetta - Lämmitysjärjestelmän lämpötila: Matalalämpöiset järjestelmät, kuten
lattialämmitys, mahdollistavat paremman hyötysuhteen kuin korkealämpöiset
patteriverkostot - Käyttöveden lämmitystarve: Poistoilmalämpöpumppu voidaan kytkeä myös
käyttöveden lämmitykseen, mikä kasvattaa kokonaissäästöä
Teollisuuskohteissa ja tuotantolaitoksissa energiansäästöpotentiaali voi olla
asuinrakennuksia suurempi, koska ilmanvaihtomäärät ja poistoilman lämpötilat ovat usein
korkeampia.
Tarkka säästöarvio edellyttää kuitenkin kohdekohtaista laskentaa ja
energiakatselmusta, jossa selvitetään nykyinen energiankulutus ja arvioidaan eri
ratkaisujen kannattavuus. Me Niemi Energyllä tarjoamme LVIA-kuntoarviointeja ja
energiateknistä suunnittelua, joiden avulla saat luotettavan pohjan
investointipäätöksellesi.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko poistoilmalämpöpumppu korvata kokonaan vanhan öljy- tai sähkölämmitysjärjestelmän?
Poistoilmalämpöpumppu toimii parhaiten ensisijaisena tai merkittävänä lisälämmönlähteenä, mutta se harvoin kattaa yksin koko rakennuksen lämmitystarpeen kovimmilla pakkasilla. Käytännössä se yhdistetään usein olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään, kuten sähkövastuksiin tai kaukolämpöön, joka toimii varalämpönä huippukulutustilanteissa. Öljylämmityksestä luopuminen on kuitenkin mahdollista, kun poistoilmalämpöpumppu mitoitetaan oikein ja yhdistetään sopivaan varajärjestelmään.
Miten tiedän, onko rakennukseni vaippa riittävän tiivis poistoilmalämpöpumpulle?
Rakennuksen vaipan tiiviys voidaan selvittää luotettavimmin tiiviysmittauksella eli ns. blower door -testillä, joka antaa tarkan n50-lukeman. Hyvä nyrkkisääntö on, että rakennuksen tulisi olla riittävän tiivis hallitun korvausilman saamiseksi, mutta ei niin tiivis, ettei passiivinen korvausilman otto enää toimi. Jos tiiviydestä on epävarmuutta, LVIA-asiantuntija voi arvioida tilanteen rakennekatselmuksen yhteydessä ja suositella tarvittavia tiivistystoimenpiteitä.
Kuinka paljon poistoilmalämpöpumpun asentaminen maksaa ja milloin investointi maksaa itsensä takaisin?
Poistoilmalämpöpumpun hankinta- ja asennuskustannukset vaihtelevat kohteen koon ja varustelutason mukaan, mutta asuinrakennuksissa kokonaiskustannus on tyypillisesti useita tuhansia euroja. Takaisinmaksuaika riippuu nykyisestä lämmitysmuodosta, energian hinnasta ja saavutettavasta säästöstä, mutta se on usein 5–10 vuoden luokkaa. Kohdekohtainen energiakatselmus on paras tapa saada realistinen arvio juuri sinun rakennuksesi kannattavuudesta.
Aiheuttaako poistoilmalämpöpumppu vedon tunnetta tai muita sisäilmaongelmia kylmällä säällä?
Koska poistoilmalämpöpumppu ei lämmitä tuloilmaa koneellisesti, kylmä korvausilma voi pakkasella aiheuttaa vedon tunnetta raitisilmaventtiilien läheisyydessä, jos venttiilit on sijoitettu tai säädetty huonosti. Tämä on hallittavissa valitsemalla laadukkaat, säädettävät raitisilmaventtiilit ja sijoittamalla ne niin, että kylmä ilma sekoittuu huoneilmaan ennen oleskeluvyöhykettä. Oikein asennettuna ja säädettynä järjestelmä ei aiheuta merkittäviä vedon ongelmia normaalikäytössä.
Voidaanko poistoilmalämpöpumppu liittää myös käyttöveden lämmitykseen, ja kannattaako se?
Kyllä, suurin osa markkinoilla olevista poistoilmalämpöpumpuista voidaan kytkeä myös käyttöveden lämmitykseen, ja tämä on usein erittäin kannattava lisätoiminto. Käyttöveden lämmitys kasvattaa järjestelmän kokonaishyötysuhdetta, koska lämpöpumppu voi tuottaa kuumaa käyttövettä ympäri vuoden myös silloin, kun tilojen lämmitystarve on pieni. Etenkin kesäaikaan, jolloin lämmitystarvetta ei juuri ole, poistoilmalämpöpumppu voi hoitaa käyttöveden lämmityksen erittäin energiatehokkaasti.
Mitä huoltotoimenpiteitä poistoilmalämpöpumppu vaatii, ja kuinka usein huolto on tarpeen?
Poistoilmalämpöpumppu on huoltotarpeiltaan melko vaatimaton, mutta säännöllinen huolto on tärkeää laitteen pitkän käyttöiän ja hyvän hyötysuhteen varmistamiseksi. Keskeisiä huoltotoimenpiteitä ovat suodattimien puhdistus tai vaihto muutaman kerran vuodessa, poistoilmakanaviston puhtauden tarkistus sekä kylmäainepiirin ja sähkökytkentöjen tarkastus huoltoliikkeen toimesta noin 2–3 vuoden välein. Valmistajan huolto-ohjeita kannattaa noudattaa tarkasti, sillä laiminlyödyt huollot voivat heikentää laitteen tehokkuutta ja lyhentää sen käyttöikää merkittävästi.
Sopiiko poistoilmalämpöpumppu myös rivitalo- tai kerrostalokohteeseen, vai onko se tarkoitettu vain omakotitaloihin?
Poistoilmalämpöpumppu sopii omakotitalojen lisäksi myös rivitalo- ja kerrostalokohteisiin, mutta toteutustapa vaihtelee rakennustyypin mukaan. Rivitaloissa voidaan hyödyntää huoneistokohtaisia tai koko rakennuksen kattavia ratkaisuja, kun taas kerrostaloissa järjestelmä integroidaan tyypillisesti taloyhtiön yhteiseen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmään. Taloyhtiöissä päätöksenteko edellyttää yhtiökokouksen hyväksyntää, ja hanke kannattaa aloittaa LVIA-asiantuntijan tekemällä kartoituksella, jossa arvioidaan kohteen soveltuvuus ja investoinnin kannattavuus.