Energiaremontille voi saada tukea vuonna 2026, mutta tilanne on muuttunut viime vuosiin verrattuna.
Kotitalouksille suunnattu öljylämmityksestä luopumisen tuki on päättynyt, mutta
ARA:n energia-avustukset taloyhtiöille ovat edelleen haettavissa.
Teollisuudelle ja yrityksille Business Finland sekä ELY-keskukset tarjoavat
energiatehokkuusinvestointeihin suunnattua rahoitusta. Tukien saatavuus vaihtelee vuosittain määrärahojen mukaan,
joten hakemus kannattaa jättää heti hankkeen ollessa suunnitteluvaiheessa.
Odottaminen energiaremontin kanssa maksaa sinulle enemmän kuin luulet
Jokainen kuukausi, jona vanha ilmanvaihtojärjestelmä tai lämmitysjärjestelmä pyörii alitehoisena, tuottaa suoraan
mitattavia energiakustannuksia, joita ei enää saa takaisin. Teollisuuskiinteistöissä ja taloyhtiöissä
energiahäviöt voivat olla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.
Tukirahoitus ei odota: määrärahat jaetaan hakemisjärjestyksessä, ja valmiiksi suunniteltu hanke
pääsee jonon kärkeen. Konkreettinen askel eteenpäin on käynnistää hankesuunnitelma jo nyt, jolloin tukihakemus
voidaan jättää heti rahoitusikkunan auetessa.
Suunnittelematon energiaremontti jättää merkittävän osan säästöistä saavuttamatta
Energiaremontti, joka toteutetaan ilman kattavaa lähtötilanteen arviointia, korjaa näkyvimmän ongelman mutta jättää
suurimman säästöpotentiaalin koskematta. Esimerkiksi ilmanvaihdon uusiminen ilman
rakennusautomaation päivitystä tarkoittaa, että järjestelmä ei ohjaudu optimaalisesti eikä energiatehokkuus toteudu
suunnitellulla tasolla.
LVIA-kuntoarviointi ennen remonttipäätöstä paljastaa, mitkä järjestelmät todella vaativat
toimenpiteitä ja missä järjestyksessä investoinnit kannattaa tehdä. Tämä tieto myös vahvistaa tukihakemuksen
perusteluita merkittävästi.
Mitä energiaremontilla tarkoitetaan?
Energiaremontilla tarkoitetaan rakennuksen energiankulutusta pienentäviä korjaustoimenpiteitä. Näitä ovat
tyypillisesti:
- ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen tai tehostaminen
- lämmitysjärjestelmän vaihto
- lämmöntalteenoton parantaminen
- rakennusautomaation päivitys
Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja alentaa käyttökustannuksia pitkällä aikavälillä.
Energiaremontin laajuus vaihtelee kohteittain
Energiaremontti voi olla laajuudeltaan hyvin erilainen riippuen kohteesta. Pienimmillään se tarkoittaa yksittäisen
laitteen, kuten ilmanvaihtokoneen, uusimista. Laajimmillaan kyse on koko talotekniikan
uudistamisesta, johon kuuluu lämmitys, ilmanvaihto, vesi- ja viemärijärjestelmät sekä automaatio yhtenä
kokonaisuutena.
Energiaremontti teollisuuskohteissa
Teollisuuskohteissa energiaremontti liittyy usein myös prosessien optimointiin:
- hukkalämmön talteenottoon
- kompressorijärjestelmien uusimiseen
- tuotantotilojen ilmastoinnin tehostamiseen
Näissä kohteissa säästöpotentiaali on usein huomattavasti suurempi kuin asuinrakennuksissa, mikä
tekee investoinnin takaisinmaksuajasta lyhyemmän.
Mitä tukia energiaremontille voi saada vuonna 2026?
Vuonna 2026 keskeisimmät energiaremontin tuet ovat:
- ARA:n energia-avustus taloyhtiöille
- ELY-keskusten energiatuki yrityksille ja yhteisöille
- Business Finlandin rahoitus energiatehokkuusinvestointeihin
Kotitalouksien öljylämmityksestä luopumisen tuki on päättynyt. Tukiprosentit ja myöntämisperusteet vaihtelevat
hakijatyypeittäin ja määrärahojen mukaan.
ARA:n energia-avustus taloyhtiöille
ARA:n energia-avustus on suunnattu taloyhtiöille, jotka toteuttavat merkittäviä energiatehokkuustoimenpiteitä, kuten
ilmanvaihtojärjestelmän uusimista tai lämmöntalteenottojärjestelmän asentamista.
Avustus kattaa tyypillisesti osan hankkeen kokonaiskustannuksista, ja tuen suuruus riippuu toimenpiteen
energiatehokkuusvaikutuksesta.
ELY-keskusten energiatuki yrityksille ja teollisuudelle
Yrityksille ja teollisuudelle suunnattu energiatuki ELY-keskusten kautta on tarkoitettu investointeihin, jotka
parantavat energiatehokkuutta tai edistävät uusiutuvan energian käyttöä. EU:n
energiatehokkuusdirektiivi ohjaa jäsenvaltioita tiukentamaan vaatimuksia, mikä näkyy myös siinä, että
tukirahoitusta ohjataan yhä enemmän mitattaviin energiatehokkuusinvestointeihin. Tämä suunta jatkuu todennäköisesti
tulevina vuosina.
Kuka voi hakea energiaremonttiin tukea?
Energiaremontin tukea voivat hakea:
- taloyhtiöt
- yritykset
- kunnat
- muut yhteisöt
Kotitaloudet voivat hyödyntää kotitalousvähennystä verotuksessa. Tuen saamiseen vaikuttavat
hakijan tyyppi, hankkeen laajuus, energiatehokkuusvaikutus sekä se, onko hankkeelle tehty asianmukainen suunnitelma
ennen hakemuksen jättämistä.
Taloyhtiöiden vaatimukset
Taloyhtiöiden kohdalla ARA edellyttää yleensä, että energiaremontti on suunniteltu huolellisesti ja että toimenpiteen
energiatehokkuusvaikutus on dokumentoitu. Tämä tarkoittaa käytännössä, että
hankesuunnittelu ja tarvittaessa energiakatselmus on tehty ennen hakemuksen jättämistä.
Teollisuusyritysten erityisasema
Teollisuusyritykset ja tuotantolaitokset ovat erityisen vahvassa asemassa tukien hakemisessa,
koska niiden energiankulutus on suurta ja investointien vaikutus mitattavissa selkeästi. ELY-keskusten energiatukea
myönnetään yrityksille, joiden hanke täyttää energiatehokkuuskriteerin ja joilla on realistinen laskelma
takaisinmaksuajasta sekä saavutettavista säästöistä.
Miten energiaremontin tukea haetaan?
Energiaremontin tuki haetaan kirjallisella hakemuksella ennen hankkeen aloittamista. Tukea ei
pääsääntöisesti myönnetä jälkikäteen jo toteutetulle hankkeelle. Hakemus jätetään tuen myöntävälle viranomaiselle,
kuten ARA:lle tai ELY-keskukselle, ja sen liitteeksi tarvitaan:
- hankesuunnitelma
- kustannusarvio
- selvitys energiatehokkuusvaikutuksista
Hakuprosessin vaiheet
Prosessi etenee käytännössä seuraavasti:
- Tehdään hankesuunnittelu ja tarvittaessa energiakatselmus tai LVIA-kuntoarviointi lähtötilanteen
selvittämiseksi - Laaditaan kustannusarvio ja laskelma energiansäästöstä
- Jätetään tukihakemus ennen töiden aloittamista
- Odotetaan tukipäätöstä ennen sitoutumista hankkeen toteutukseen
- Toteutetaan hanke ja toimitetaan loppuselvitys tuen maksatusta varten
Tärkeintä on, että hakemus on jätetty ja hyväksytty ennen kuin urakkasopimus allekirjoitetaan tai töitä
aloitetaan. Tämä on yleisin syy, miksi tukihakemus hylätään: hanke on jo käynnistynyt ennen hakemuksen
jättämistä.
Kannattaako energiaremontille hakea tukea?
Tuen hakeminen kannattaa lähes aina, kun hanke on muutenkin suunnitteilla. Tuki
pienentää investoinnin nettokustannusta suoraan, lyhentää takaisinmaksuaikaa ja helpottaa
päätöksentekoa. Tuki ei kuitenkaan ole ainoa syy toimia, eikä sen puuttuminen tarkoita, että energiaremontti ei ole
kannattava ilman sitäkin.
Energiatehokkuusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin energiakustannusten alenemisen kautta riippumatta siitä,
saadaanko hankkeelle tukea vai ei. Tuki nopeuttaa takaisinmaksuaikaa ja tekee investoinnista
taloudellisesti houkuttelevamman, mutta se ei ole investoinnin ainoa peruste.
Käytännössä ne, jotka ovat suunnitelleet hankkeen valmiiksi, pääsevät hyödyntämään tuen ensimmäisinä.
Tukimäärärahat ovat rajalliset, ja ne jaetaan hakemisjärjestyksessä. Myöhässä liikkeelle lähtevä
joutuu jonottamaan tai jäämään ilman tukea kokonaan, vaikka hanke olisi teknisesti tukikelpoinen. Tämä on
konkreettinen syy käynnistää suunnittelu nyt eikä odottaa.
Milloin energiaremontin tukihakemus kannattaa jättää?
Tukihakemus kannattaa jättää heti, kun hankesuunnitelma on riittävän valmis hakemuksen tueksi.
Paras ajankohta on alkuvuosi, jolloin tukimäärärahat ovat täysimääräisesti käytettävissä.
Myöhemmin vuodesta määrärahat voivat olla jo käytetty tai loppuvuoden hakemusten käsittely siirtyy seuraavalle
vuodelle.
EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukentuvat vaatimukset tarkoittavat, että tukirahoitusta ohjataan jatkossa yhä
enemmän mitattaviin ja dokumentoituihin energiatehokkuustoimenpiteisiin. Tämä suunta vahvistuu
vuosi vuodelta, mikä tarkoittaa, että hankkeen suunnittelu laadukkaan teknisen dokumentaation kanssa on yhä
tärkeämpää tuen saamiseksi.
Jos hanke on vasta ideatasolla, ensimmäinen askel on selvittää rakennuksen tai tuotantolaitoksen nykytilanne.
Ammattimainen LVIA-kuntoarviointi tai energiakatselmus antaa pohjan sekä hankesuunnittelulle että
tukihakemukselle. Mitä aikaisemmin tämä selvitystyö tehdään, sitä paremmat mahdollisuudet on saada
rahoitusikkuna auki ennen kuin muut hakijat täyttävät käytettävissä olevat määrärahat.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko tukihakemuksen jättää, vaikka hankesuunnitelma ei ole täysin valmis?
Hakemukseen tarvitaan riittävän kattava hankesuunnitelma, kustannusarvio ja selvitys energiatehokkuusvaikutuksista – pelkkä idea ei riitä. Käytännössä kannattaa teettää ensin LVIA-kuntoarviointi tai energiakatselmus, joka tuottaa tarvittavan teknisen pohjan hakemukselle. Puutteellinen hakemus hidastaa käsittelyä tai voi johtaa hylkäämiseen, joten dokumentaation laatu kannattaa varmistaa ennen jättämistä.
Mitä tapahtuu, jos aloitan remontin ennen tukipäätöstä?
Jos urakkasopimus allekirjoitetaan tai työt aloitetaan ennen tukipäätöstä, tukihakemus hylätään lähes poikkeuksetta. Tämä on käytännössä yleisin syy tukien menettämiseen. Hankkeen toteutukseen saa sitoutua vasta sen jälkeen, kun viranomainen on myöntänyt tuen kirjallisesti.
Kuinka suuri osa kustannuksista katetaan tyypillisesti tuella?
Tukiprosentti vaihtelee hakijatyypin, toimenpiteen ja vuosittaisten määrärahojen mukaan. ARA:n energia-avustus taloyhtiöille voi kattaa merkittävän osan hankkeen kustannuksista, ja ELY-keskusten energiatuki yrityksille määräytyy hankkeen energiatehokkuusvaikutuksen perusteella. Tarkat tukiprosentit kannattaa tarkistaa suoraan ARA:n ja ELY-keskusten ajankohtaisista ohjeistuksista ennen hakemuksen laadintaa.
Voinko hakea useampaa tukea samaan hankkeeseen samanaikaisesti?
Eri tukimuotojen yhdistäminen samaan hankkeeseen on mahdollista, mutta tukien yhteismäärä ei yleensä saa ylittää tiettyä prosenttiosuutta hankkeen kokonaiskustannuksista. Esimerkiksi kotitalousvähennys ja ARA:n avustus eivät koske samoja hakijatahoja, joten päällekkäisyys on usein rajattu jo hakijatyypeittäin. Suositeltavaa on selvittää yhdistämismahdollisuudet etukäteen tuen myöntävältä viranomaiselta.
Miten LVIA-kuntoarviointi eroaa energiakatselmuksesta, ja kumpi tarvitaan tukihakemukseen?
LVIA-kuntoarviointi kartoittaa lämmitys-, ilmanvaihto- ja putkijärjestelmien teknisen kunnon ja toimivuuden, kun taas energiakatselmus keskittyy laajemmin rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen ja säästöpotentiaaliin. Tukihakemukseen sopiva selvitys riippuu hankkeen luonteesta: yksittäisen taloteknisen järjestelmän uusimiseen riittää usein kuntoarviointi, mutta laajemmassa energiaremontissa energiakatselmus vahvistaa hakemuksen perusteluita merkittävästi.
Mikä on realistinen takaisinmaksuaika energiaremontille ilman tukea?
Takaisinmaksuaika vaihtelee huomattavasti hankkeen laajuuden, kohteen energiankulutuksen ja toteutettujen toimenpiteiden mukaan. Teollisuuskohteissa, joissa energiankulutus on suurta, takaisinmaksuaika voi olla 3–7 vuotta, kun taas taloyhtiöissä se on tyypillisesti 8–15 vuotta. Tuen kanssa takaisinmaksuaika lyhenee suoraan tukiprosentin verran, mikä tekee investoinnista selvästi houkuttelevamman.
Mitä yleisimpiä virheitä energiaremontin suunnittelussa kannattaa välttää?
Yleisimpiä virheitä ovat hankkeen aloittaminen ilman lähtötilanteen selvitystä, yksittäisen järjestelmän uusiminen kokonaisuutta huomioimatta sekä tukihakemuksen jättäminen liian myöhään tai vasta töiden käynnistyttyä. Lisäksi rakennusautomaation päivityksen laiminlyönti uuden ilmanvaihtojärjestelmän yhteydessä on yleinen virhe, joka estää energiatehokkuuden toteutumisen suunnitellulla tasolla. Ammattimainen hankesuunnittelu ja oikea toteutusjärjestys ovat avain siihen, että kaikki säästöpotentiaali saadaan käyttöön.